Kiertueen viimeisen päivän teema oli ravinteiden kierrätys maataloudessa. Biovakka Oy:n Turun biokaasulaitoksella yleisö pääsi tutustumaan laitoksen toimintaan sekä sen lopputuotteisiin. Lisäksi paikalla oli nähtävillä erilaisten kierrätyslannoitteiden levitykseen tarkoitettua kalustoa.

Tiukempikin yhteiskuntajäte hygienisoituu avaruusajan metallipöntössä.
Kierrätetään ravinteita, ei muuntogeenejä -teeman mukaisesti GMO-vapaan kiertueen viimeinen päivä keskittyi ruotimaan sitä, miten maatalouden ravinteet maassamme kiertävät ja missä parantamisen varaa olisi. Asiantuntijoiden puheenvuoroista kävi ilmi, että parantamisen varaa olisi aiheessa enemmän kuin kiitettävästi. Todettiin, että suomalaisen maatalouden käyttövoima tulee tällä hetkellä fossiilisella polttoaineella sidotusta typpikonsentraatista sekä maankuoresta louhitusta apatiitista – ja kuten yleisesti tunnettua on, harmillisen suuri osa ravinnelisistä päätyy rehevöittämään Itämerta. Samaan aikaan pohditaan, mihin yhdyskunta-, bio- ja teurasjäte sekä karjanlannan ylimäärä sijotettaisiin. Näin ei tarvitsisi olla: jätteistä voidaan jalostaa erilaisia kierrätyslannoitteita, jotka sopivat erinomaisesti maatalouskäyttöön.

Yleisöä ja jätelaitosten työntekijöitä lietteenkuljetusvaunun edustalla.
Tilaisuuden yhteydessä nähtiin koneita, jotka näyttivät tavallisilta metallisilta painekattiloilta, jätemyllyiltä ja kauhakuormaajilta, mutta joilla voidaan tehdä suuria asioita yhteiskunnan ravinteiden kierrättämisen ja sitä kautta ympäristön sekä viljelysmaan hyväksi. Esittelyssä olevat laitteet olivat ratkaisuja muutamaan yleisesti tunnettuun ongelmaan, jotka ovat ennen haitanneet yhdyskuntajätteen ja karjanlannan jatkokäyttöä. Biovakka Oy:n painekattilajärjestelmässä yhdyskuntajäte steriloidaan niin, että se ei ole enää sisällä haitallisia bakteereja. Hygienisoinnin jälkeen tämä ihmisperäinen jäte voidaan prosessoida hyödyllisten mikro-organismien voimin ja käyttää lannoitteena nestemäisessä tai kiinteässä muodossa. Lopputuote on ravinteikas ja fosforipitoinen. Prosessoinnin aikana muodostuva biokaasu otetaan talteen – prosessi on siis monella tavalla hyödyllinen.

Traktori lannanlevityslaitteineen.
Karjanlannan tehokkaan käytön kompastuskivi puolestaan on ajatus karjanlannasta Itämeren rehevöittäjänä. Huoli ei ole turha, sillä lantatuotteiden ravinteet karkaavatkin helposti valuvien vesien mukana mikäli se levitetään pellon pinnalle. Esittelyssä oli kuitenkin jämerä lannanlevityskone, joka rikkoo maan pinnan ja saa sekoitettua levitettävän lannoitteen muutaman sentin maaperän sisään. Tämä riittää estämään typen ja fosforin karkaamisen niin että karjanlanta ei häviä kivennäismineraaleille. Komeiden työkoneiden keskeltä siirryttiin seminaaritelttaan keskustelemaan ravinteiden kierrätyksen nykypäivästä.
Vehmaalle ensimmäisen sian lietelantaa hyödyntävän biokaasulaitoksensa rakentanut Biovakka Oy on vuoden alusta tuottanut jätevesipuhdistamolietteestä biokaasua ja kierrätyslannoitteita Turun Topinojalla. Biokaasu hyödynnetään sähkön sekä lämmön tuotannossa. Biokaasuprosessijäänteestä separoidaan fosforipitoista kuivaosaa sekä typpipitoista nestemäistä lannoitetta. Biovakka Oyn tuotevastaava Markus Isotalo esitteli laitoksen toimintaa. “Konsentroitu nestemäinen noin 60 kg liukoista ammoniumtyppeä tonnissa sisältävä lannoite soveltuu parhaiten levitettäväksi viljojen oraille sekä ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen nurmille. Levittäminen tulee suorittaa sijoittavalla laitteistolla jolloin herkästi haihtuvan ammoniumtypen tappiot voidaan minimoida. Noin 24 % kuiva-ainetta sisältävän kuivaosan käyttö antaa parhaan tuloksen levitettäessä se kuivalannan tarkkuuslevittimellä ennen kylvöä. Biokaasuprosessijäänteestä separoitu kuivaosa sisältää n. 7 kg tonnissa fosforia. Kuivaosan käytöllä voidaan parantaa viljelymaan ominaisuuksia palauttamalla maahan viljelytoimien seurauksena poistunutta eloperäistä ainesta”, toteaa Markus Isotalo. Biovakan kierrätyslannoitteiden hygienisen puhtauden varmistaa laitoksen yhteydessä oleva sterilointilaitteisto. Kierrätyslannoitteet eivät myöskään sisällä haitallisia määriä raskasmetalleja.

Eero Mäntylä näyttää, että kompostoitu yhdyskuntajäte ei haise.
Vapo Oy puolestaan tuottaa yhdyskuntien biojätteistä ja puhdistamolietteistä kompostoimalla lannoite- ja maanparannustuotteita. Kompostoinnissa hapellinen pieneliöstö muodostaa prosessin loppuvaiheessa humusyhdisteitä, jotka ovat kestäviä hajotusta vastaan. Humuksen monia käyttökohteita ja ominaisuuksia esitteli Eero Mäntylä: “Viljelykäytössä kompostin humus parantaa maan ominaisuuksia lisäten sadontuottoa ja vähentäen vesistö- ja ilmastopäästöjä. Humus muun muassa parantaa maan mururakennetta, kasvattaa vedenpidätyskykyä, lisää juuriston kasvua ja monipuolistaa viljelymaan pieneliöstöä. Se estää eroosiota tehokkaasti, sillä mustasta huokoisesta humuksesta vesi poistuu haihtumalla eikä valumalla.” Mäntylä kertookin, että kompostilannoitetta on käytetty onnistuneesti maanottoalueiden metsittämiseen sekä nurmien perustamiseen. Toisaalta humuskomposti on myös erinomainen kasvualusta energiakasveille kuten ruokohelpille. “Kompostilannoitus on kätevää – se ei likaa laidunnurmen lehtiä ja varsia. Sen kationivaihtokapasiteetti on parempi kuin turpeella, ja se on tehokas hiilen sitoja.” Huolimatta näistä tarpeellisista ominaisuksista humus on toistaiseksi käynyt ennenkuulumattoman vähiin eurooppalaisilla pelloilla vuosittain samanlaisena toistuvan yksivuotisten kasvien viljelyn, maan muokkauksen sekä lantaskompostin levittämisen vähentymisen myötä. Tähän Vapon väki odottaa voivansa tuoda parannusta.
Helsingin yliopistossa tohtorinväitöskirjaansa valmisteleva Jukka Kivelä tutkii kierrätysravinteiden ominaisuuksia lihateollisuuden sivutuotteita jalostavan Honkajoen alaisuudessa tarkoituksenaan valmistaa lannoite, joka kierrättää lihaluujauhossa olevan fosforin ja typen takaisin viljelykasvien saataville. Tuloksena on syntynyt Viljo-lannoite, jota on tämän vuoden syksystä alkaen saatavana myös lisätyllä mineraalikaliumilla sekä verijauholla typpipitoisuuden nostamiseksi. Luomuviljelijöille puolestaan on tarjolla Aito-Viljoa. “Nykyään tilanne ravinteiden kierrättämisessä on parempi kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, sillä osa syntyvästä eloperäisestä jätteestä kierrätetään. Kun ajatellaan kokonaisuutta tulevaisuuden kannalta, meidän pitäisi kuitenkin lopulta pystyä pyörittämään maataloutta pelkästään auringonvalosta saatavalla energialla, ja silloin emme voi antaa valmiiden ravinteiden päätyä poisheitettäviksi jätteiksi lainkaan ettemme joudu tuottamaan fossiilisilla polttoaineilla keinotekoisia lannoitteita paikkaamaan aukkoa”, Kivelä summaa. Hänen mukaansa ennuste helposti louhittavan fosforin riittävyydestä on tällä kulutustasolla alhaisempi kuin öljyllä – vain 50 vuotta. Nurinkurista kyllä, länsimaisilla pelloilla on tällä hetkellä ylitarjontaa fosforista runsaan lannoituksen vuoksi, mutta kasvien kyky hyödyntää sitä on heikentynyt fosforia kasveille irtoavaan muotoon muokkaavaan mykorritsa-juurisienen taannuttua voimakkaiden typpilannoitteiden vuoksi. “Kuivatetaan Itämeri niin saadaan fosforimme takaisin”, eräs kuulija letkauttaa osuvasti väliin.

Pentti Seuri esittelee maanviljelyksen eri tuotantojärjestelyjen tuottamia ravinnekuormia.
Tutkija Pentti Seuri MTT:ltä kertoi Itämeren tämänhetkisestä typpikuormasta, syistä ja keinoista tilanteen purkamiseen. Esitelmän avaus oli suomalaiselle nolostuttavaa kuunneltavaa. “Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomen osuus, 18 % Itämeren typpikuormasta vuonna 2000, ei ole niin kovin paha verrattuna Puolan yli 40 prosenttiin. Kun nämä lukemat suhteutetaan väkilukuun, havaitaan että Suomessa Itämeren kuormitus henkeä kohden on kaikista rannikon maista suurin – 30 yksikköä henkeä kohden Puolan kuutta vastaan”, Seuri järisytti yleisöä. Hänen mukaansa avain ravinneongelman ratkaisuun olisi kasvinviljelyn ja kotieläintalouden huomattava integroiminen: nykyinen viljelykasvien- ja eläintuottajien keskittyminen eri alueille johtaa tilanteeseen, jossa molemmat joutuvat turvautumaan kolmanteen osapuoleen pitääkseen satotasonsa. “Asia on niin, että kierrätysravinteiden käyttö ei ole hääppöistä. Maataloustukijärjestelmässä ei tehdä kylliksi eroa primäärisen ja sekundäärisen lannoituksen välillä, mikä johtaa keinotekoisten lannotteiden käyttöön niiden helpomman käsittelyn ja niihin liittyvien löysempien määräysten vuoksi”, hän analysoi. “Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä. Keinotekoinen hinnoittelupolitiikka johtaa siihen, että viljelijät hankkiutuvat lannasta eroon mahdollisimman halvalla. Tosiasiassahan toimivassa maataloudessa kaikki karjanlanta tulisi käyttää nimenomaan ennen yhtäkään kivennäislannoite-erää. Tarvitaan maatalouden rakennemuutos.” Seuri totesi, että myös yhdyskunnan jätteenä tuottamat ravinteet tulisi ottaa käyttöön, ja toimijoita kaivataan nimenomaan jalostamaan jätebiomassaa kuljetuskelpoiseen muotoon jotta se voidaan hyödyntää viljelyalueilla.

Seminaariväkeä seuraamassa esitelmää.
Seuranneessa vilkkaassa keskustelussa auottiin Itämeren rehevöitymiseen, lannoittamiseen ja kompostiin liittyviä myyttejä. “Kivennäislannoitteet valuvat mereen yhtä lailla tai enemmän kuin liete, jos ne levitetään samalla tavalla”, totesi Eero Mäntylä. Muut asiantuntijat yhtyivät ajatukseen ja myönsivät, että maallikot ajattelevat ravinnekuorman näkyvän vedessä lantamaisena ruskeutena. “Ravinnepäästöjä ei voi nähdä. Typpi ja fosfori liukenevat veteen ja ovat siten näkymättömiä.” Paikalla olleet lannanlevityskoneiden kuljettajat kertoivat kokemuksiaan ihmisten asenteista karjanlannan viljelykäyttöä kohtaan: “Olimme ennen varsinaista lannoitusta levittämässä suojaturvetta pellolle, kun läheltä rouvashenkilö soitti ja vaati korvausta aiheutuneesta hajuhaitasta.” -”Siististi pukeutunut sauvakävelijäpariskunta saapui kysymään mitä teemme pellolla. Kun sanoimme levittävämme sianlantaa, rouva nousi puoli metriä ylemmäs ja hän suorastaan leijaili pois paikalta.” -”Ihmiset eivät hyväksy enää sitä, että maanviljelys voi joskus vähän haista.” Todettiin myös, että prosessoitu yhdyskuntajäte ei edes haise, mutta levitysautojen ilmaantuminen paikalle saa silti usein konttorin puhelimet soimaan kiukkuisesti.
“Eloperäisten kierrätyslannoitteiden valitseminen kasvattaa viljelijän saamaa satoa lannoitekiloa kohden sekä vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan. Kierrätysravinteet ovat kasvien käytettävissä niiden tarpeen mukaan, mutteivät ole herkkiä haihtumaan tai huuhtoutumaan vesistöihin. Lisäksi eloperäisten humusta sisältävien kierrätyslannoitteiden käyttö sitoo hiiltä pitkäaikaisesti maaperään ja näin osaltaan hidastaa ilmastonmuutosta”, toteaa kiertuetiimin Turun-tapahtuman koordinaattori Juuso Joona. Hän pitää sekä uutta biokaasu- että kompostointilaitosta ehdottoman hyvinä ja tarpeellisina toimijoina. Silti hän vielä toivoo, että alan toimijat tekisivät enemmän yhteistyötä. “Kierrätyslannoitteiden maanparannusarvon lisäämiseksi biokaasuprosessijäänteen separoitu kuivaosa voitaisiin kompostoida, jotta materiaali stabiloituisi ja mahdolliset kasvien kasvua haittaavat hapettoman hajoamisen väliyhdisteet hajoaisivat. Samalla muodostuisi humusta, joka parantaa tehokkaasti maan ominaisuuksia.” Yhteiskunnalle hän ehdottaa pikaista puuttumista ravinnekierron keskeisiin pullonkauloihin. “Kierrätyslannoitteiden tehokasta käyttöä haittaavat tällä hetkellä lannoitevalmisteiden käyttöä säätelevät lait ja asetukset, jotka eivät ole ajan tasalla. Kehittämistä olisi muun muassa nitraattiasetuksessa, lannoitevalmistelaissa sekä Suomen luomusäädöksissä. Yhdyskuntien ravinteiden käytön tehostamiseksi tulisi lisäksi jätevesien puhdistusmenetelmiä kehittää. Tällä hetkellä fosforin saostuksessa käytettävät rauta- ja alumiinioksidit sitovat fosforin kasveille käyttökelvottomaksi.” Joona toivoisi erityisesti, että tieto kivennäislannoitteille vaihtoehtoisista käyttökelpoisista lannoitustavoista päätyisi viljelijöille keskitetysti: “Kierrätyslannoitteiden käytön lisäämiseksi tulisi viljelyneuvojia kouluttaa kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksista.”
Kyltinluovutustilaisuus Svarfarsin luomutilalla

Jukka Ahonala esittelee Svarfarsin tulevan ekokylän kaavaa.
Kiertueen viimeisenä tilana GMO-vapaaksi julistautui Jukka Ahonalan isännöimä Svarfarsin tila. Muun muassa kasviksia, viljoja ja nautakarjaa pitävä tila oli mukana tänään erityisesti siksi, että se pyrkii hankkiutumaan energiaomavaraiseksi biokaasulla sähköä tuottavan laitoksen turvin. Jo nyt tilan kasvihuoneet lämpenevät keväällä ja syksyllä hakkeella. Lisäksi parhaillaan on hyväksyttävänä parikymmentä tonttia sisältävä ekologisen rakentamisen alue, joka kuuluisi myös tulevan biokaasusähkölaitoksen jakelun piiriin. “Tarkoituksena on luoda alue, jossa ekologinen elämäntapa on mahdollinen. Tarpeelliset koneet, saunat ja vierashuoneet rakennetaan keskitetysti niin että jokaisen ei tarvitse rakentaa ja hankkia omia. Kylään tulee kaksoisvesijärjestelmä harmaan jäteveden uudelleenkäyttämiseksi, ja uusiutuvia energiamuotoja ja säästävän rakentamisen tapoja hyödynnetään mahdollisimman paljon”, Ahonala kuvailee. Nyt kuitenkin ensimmäisellä sijalla on juureskuorimon perustaminen

Jukka Ahonala ei usko Suomen maatalouden hyötyvän geenimuunnelluista viljelyskasveista mitenkään.
- lähiseudun koulu- ja päiväkotikeittiöt haluavat vihanneksensa kuorittuina, joten myös luomuyrittäjä haluaa vastata asiakkaidensa tarpeisiin.
GMO-kasvien tulosta tilalleen Ahonalalla on selkeä mielipide: “Joko se kielletään koko maassa tai sitten kiellolla ei ole mitään merkitystä. Nämä niin sanotut turvavälit ovat aivan naurettavia. Minne se tuleekaan, lopulta se on vesistöissä. Missään ei ole kellekään ollut hyötyä näistä lajikkeistä, ne ovat pelkkä bisnes. Hirvittävää kehitysmaiden riistoa. Tämä pelleily, geenien patentointi, pitäisi valtiotasolla kieltää.” Suomen tilanteesta isäntä ajattelee seuraavasti: “Päätöksenteolla on kiire, ja mieluiten niin että saataisiin ympärysmaat myös mukaan. Täällä ei massoja pystytä tuottamaan. Laatu on se todellinen valtti mikä meillä on. Niin kauan kuin ei olla varmoja että GMO-kasveista on enemmän hyötyä kuin haittaa, eiköhän pidetä varovaisuusperiaate.”
Päivän tapahtumissa olivat mukana tiedotusvälineistä Västra Nyland, Svensk Presstjänst, Turun Sanomat sekä Maaseudun tulevaisuus. Tämä tilaisuus oli vuoden 2009 kiertueen viimeinen.
Kiertueväki kiittää kaikkia GMO-vapaan kiertueen vaiheisiin osallistuneita onnistuneesta viikosta!


























